h1

Villi yö

helmikuu 17, 2006

Unissa oli sinisävyisiä, tanssivia petoja, joiden varjot heijastuivat sisään ikkunoista. Niiden lähettiläät olivat sisällä talossa. Kissani vaistoi sen, ja ystäväni katosi. Hetkeä aikaisemmin bussikuljetus jatkui vuorten yli vaijerin varassa ja saapui perille vankilaan, jossa yhtäkkiä olikin talvi. Matka jatkui autolla. Kadut ovat samat tapahtumista huolimatta. Kaupunki on taas sama.

Kesti hetken käsittää, että hämärästi erottuvat verhot ovat oikeat, ja niissä tanssivat luihut ihmishahmot ovat vain kuvia, eivät ihmishahmoisia, teräväkulmaisia petoja. Lumoava tanssi ja liekit.

Ehkä audiovisuaaliset elämykset ovat taas liikaa. Pitäisi tyytyä tosielämään.

Mainokset

One comment

  1. Potkintakierros. Vastaa jo siihen outotapameemiin.



Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: