h1

Tähdenlentoja

elokuu 15, 2005

Makasin selälläni laiturilla. Ilma tuntui syksyltä. Pilvet väistivät taivaan keskeltä ja paljastivat tähdet. Maailma pyöri. Hymyilytti ja nauratti. Kolme tähdenlentoa! En uskaltanut toivoa. En saanut katsetta kohdistettua. Se ei haitannut, sillä kaikki päättyy varmasti hyvin. Maailmakin lakkasi lopulta pyörimästä.

Vesi jäi väreilemään hiljaa noustuani ylös. Se kirpaisi, ja vilunväristykset saattelivat matkaani – mutta aurinko oli jo noussut. Se valaisi puiden latvat, aaltojen harjanteet ja minut. Mitä tapahtui tässä välissä, mitä se merkitsi, jos mitään?

Yöllä mietin, oliko Tammi vielä olemassa. Yritin ehkä löytää sitä, mutta en muistanut mitään. Oli vaikea sulkea silmänsä kaikkien ajatusten keskellä. Tänä yönä olisin voinut kirjoittaa surullisimmat säkeeni, ja silti olen onnellinen. Pimeys ja minä. Ei muuta. Sinä ajatuksissa. En tiennyt, mitä vastata. En uskaltanut edes kysyä. Uni ei rohjennut vallata minua, säpsähtelin hereille. Mitä edes kysyisin?

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: