h1

Hallan kohmettama maa

huhtikuu 18, 2005

Onneksi aika on niin armollinen, että se saa muistot haalistumaan. Kuvat muuttumaan suttuisiksi, repaleisiksi haamuiksi; värit katoamaan ja tunteet kulumaan pois. Pian on enää hapuileva riekale ja vain musiikkia, sanoja. Palasia sieltä täältä, yllättävät korvan takaa, repivät keskittymisen. Muuttuvatko nämäkin kuvat kullanvärisiksi? Vai voisiko joku maalata niihin uudelleen kauniita kevään värejä?

nyt päivänvalo haipuu, saa luvan kaipuu
se tähti joka kiertää tähteään
kun etsii kirkkautta
ja löytääkin vain öiden ikävää
pimeää

~CMX: Sillanrakentaja

Advertisements

One comment

  1. Hmm. Miksi muistojen haipuminen on hyvä juttu?

    Elämä on jokaisessa hetkessä, kaikki kannattaa muistaa. Jos tulee ikävä niin aina voi yrittää takaisin.

    Jos ei, niin ainakin silloin oli kivaa.



Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: