h1

Positiivisiakin asioita

tammikuu 11, 2005

Nyt sitten positiivista oloa, kun kerran lupailin. Tänään ollut useampaan kertaan kiva päivä, paljon aikaan saamisia ja hyviä hetkiä. Tuleva vuosi tuntuu uskomattoman upealta. Luulen, että pystyn mihin vain. Ehkä pystynkin. Isoja asioita. Visioita sitä seuraavastakin vuodesta, arvauksia, hiljaista hypetystä pään sisällä.

Hiljainen nautinto myös tänne kirjoittamisesta. Olin jo unohtanut, kuinka mukavia sanat ovat, kun niillä on sisältöäkin. Kirjoittanut ihan liian vähän kaikkea luovan kirjoittajakoulun jälkeen. Voisin maalata taivaanrantoja näissä puuskissa, eikä vastaanotolla olisi väliä.

Seuraava suunnitelma: lumen odottaminen. Kaikki on valmiina sitä varten. Tutkimaton maisema odottaa.

Mainokset

One comment

  1. nyt mä tiedän mitä sä teet lauantai-iltaisin. se survivor taisikin olla vain kakkossyy. hauskaa, tai siis ei oikeesti, silleen aikuisten, että positiivarisuudelle täytyy aina tivata syytä, immeinen ei ole koskaan luonnostaan positiivari. se on vaan luonnotonta. mutta en mä miimikoksikaan rupeaisi. tai no, jos silla mexicoon pääsisi.

    mä kaipaan maalausta, siis sitä itseään, nyt ei ajatella lennoneita, siitä on joku vuosi kun viimeksi. avotaivaan alla ja ihan yksin. ja pimiötyöskentelyä. pimeässä ja ihan yksin.

    niin, ja ei se kirjoituskaan mitään ryhmätyöskentelyä ole. paitsi rippikouluissa ja tukiryhmissä.



Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: