Ruma, rumempi, Crocsit

Sekä uusin Trendi että sen veli, Veli-lehti, kommentoivat kukin tyylillään Crocs-kenkien rumuutta. Melkoista trendsettausta! IMHO eivät ne mitkään maailman kauneimmat kengät toki ole, mutta eipä ole kaunista moni muukaan muodissa oleva asia. Otetaan nyt vaikka empirelinjaiset, mummokukkakuvioiset öö, tunikat(?). Tai 90-luvulla kasvaneen mielestä aivan liian lyhyet farkunlahkeet.

Crocsit ovat itselleni identifioituneet jollakin tavalla travellerikengiksi. Intiassa niitä näkyi yhden jos toisenkin true-hipin näköisen matkaajan jalassa. Ehkäpä ne sitten oikeasti ovat mukavat.

Ja Veli-lehdestä vielä on todettava, että se on vakuuttanut ainakin yhden naisen. Miksi kummassa miesten lehteä tehdään tyylillä ja asenteella; naisille on tarjolla kyllä asenne ja sen lisäksi höttöisiä artikkeleita? Tai ehkä olen vain uutuudenviehätyksen sokaisema.

Tämä ei ollut mainos, eikä antimainos. Pikemminkin ehkä gradupakoilua.

Tapahtumia ettei piisaakaan

Taide meni eilen ja tänään kapakkaan, ja Salla meni perässä. Ihmetyttämään jäi, jotta miksi kummassa taidettakin pitää kapakissa soittaa niin helkutan lujalla? Tuomolla oli sentään keikka ja keikalla korvatulppien tarpeen ymmärtää, mutta entä jos kyseessä on puheita ja soundia -tyyppinen ohjelmanumero pienessä tilassa? Ihmekään jos ns. nykynuorison kuulo alkaa olla menetettyä tavaraa. Sanokaapa helsinkiläinen baari, jossa ei tarvitse huutaa jutellakseen?

Muuten Art Goes Kapakka ja Juhlaviikot ja Taiteiden yö saavat plussapisteitä putkahtelemaan. Mukavaa, että riennot ovat maksuttomia ja toki myös sopivissa määrin kummallisia. Vaikka sitten viettääkin kummalliset yksinäiset kaksi tuntia vanhalla. Ai niin, ja ilotulituksen SM-kisat nekin viikon päästä.

Sitä ennen muuten lähtee maasta aika monta ystävää. Heidän kunniakseen sitten kai.

Uimarantoja ja kolmansia pyöriä

Rohkaisujen innoittamana Mustikkamaa tosiaan oli saavutettavissa ajatuksen voimalla eilen, mutta aurinko tosin meni piiloon juurikin rannalla olon ajaksi. Että, sentään, on tuo fillari kätevä! Vaikka vähän vanha ja romiseva onkin.

Aamulla selvisi lukuisten vihjeiden perusteella myös kolmannen pyörän olemassaolo ja henkilöllisyys: rauhaamme häiriköivät jauhokoisat. Roska-astia söi siis puolet kuivamuonakaapin sisällöstä, aamulla lastattiin kaikki muut tavarat lattialle kauniiseen läjään ja permetriiniä kaappiin tilalle. Plää. Toivottavasti tästä ei tule mikään mittava taistelu.

Kaikki seisoo

Syksyn lähestyessä alkaa perinteinen ura-ahdistus ja halu tehdä Aivan Jotain Muuta. Tälläkin kertaa se tarkoittaa jotain Oikeaa Tiedettä ja Jotain Millä On Merkitystä. Unkarista on löydetty 8 miljoonaa vuotta vanhan metsän jäämistöt, ja geologiystävän tulevaisuus näyttää paljon houkuttavammalta. Gradu raapii ulos pöytälaatikosta ja pelottaa ajatella ääneen: ensi vuonna en ehkä enää nosta opintotukia.

Työn alkamisen kunniaksi helleaalto lannisti ikkunalla olleen kynttilän. Töiden jälkeen on ranta liian kaukana ja kaupungin asvaltti hohkaa. Yöllä oli tarjolla viileys ja naapurien humalaiset huudot, ja vatsassa odottava yllätyspersoona. Kaupunki, kaupunki. Kenen luvalla kesät huristavat tällaista vauhtia!

Ja töihin

Paluu on hieman ankea, kun helle porottaa ulkona. Jollakin tapaa olo on kuitenkin kotoisa. Seinälle on ilmestynyt poissa ollessani kuva. Mitä lie sivari yrittää viestittää. Muuten on melko hiljaista ja teekkaritkin vielä kesälaitumilla. Mutta! Hellettä myös ensi viikonlopuksi. Elän ilmatieteenlaitoksesta.

Eräs etappi saatiin vihdoin eilen päätökseen kaikkien Ikeatuskien jälkeen; asunto sisustettu. Tervetuloa, tuparit.